Iltalevottomat ajatukset

Tutkimattomat ja kovaääniset ovat kolmevuotiaan ajatukset erityisesti nukkumaanmenoaikana. "Äiti, miten ne vauvat menevät sinne niiden äitien mahoihin? Onko niillä joku ovi, mistä ne kulkee? Vai tuleeko ne navasta sitten ulos, kun ne on valmiita? Onko isin mahassa koskaan ollut vauvaa? Kuule, minun masuun on varmaan nyt mennyt vauva, se laulaa siellä, kuuletko?"

Neiti Marplea odottaessani taisin alkaa heti plussatestin jälkeen jutella Watsonille mahassani olevasta vauvasta, joka kasvaa siellä ja muuttaa sitten meille asumaan, kun ei enää mahdu mahaan. Nyt Tohtorismies puhuu niin paljon ja selvästi, että moisia salaisuuksia ei oikein voi hänelle vielä uskoa. Tykkään ainakin uskotella itselleni lapsen lörppäsuun olevan se päällimmäinen syy pitää vauvauutinen pois pienistä hörökorvista. Unohdetaan toviksi kierukan poistoon liittyvä keskenmenoriski, joka muutenkin näillä olemattomilla viikoilla on vielä varsin korkea. Sitä paitsi kuka jaksaa vastata niihin yhtään liioittelematta satoihin kysymyksiin vauvojen alkuunsaamismekanismiin, kohtuelämään ja syntymäpuoleen liittyen ikätasoisesti? Täytyy varmaan konsultoida lähikirjastoa aiheeseen liittyvistä kirjoista lähiviikkoina, mikäli Poirot kyydissä pysyy.

Kovaa ja korkealla elää myös parin kuukauden kuluttua puolitoistavuotias (!). Neiti M. ei usko verbaaliseen viestintään, vaan kietoo kaikki kiekumalla kuolaisen pikkusormensa ympärille. Vauvajutuista likkalapsi ei ymmärrä hölkäsen pöläystä - paitsi sen tietää, että vauva saa tissistä maitoa, vaikkei itse rintaa kuukausiin ole enää syönytkään, mokoma itsensävieroittaja. Veljensä kanssa jakamansa vauvanukkensakin kiikuttaa vähän väliä minulle ja työntää ölisten ja kiekuen paitani alle. 

Ajatukset karkailevat, keskittyminen on viittä vaille mahdotonta. Virkkaan vartin, siivoan sekunnin, tiskaan tovin, blogaan pätkän - tekstin tasostakin mokoman huomaa. Taitaa olla nukkuma-aika. Tänään viikkoja on Virallisen Arvioni mukaan kasassa kokonaiset kuusi, kierukan poistoon (jota yritän ajatella alkuraskauden ultrana) on puolta vuorokautta vaille viikko. Viikon kuluttua olen jo vähän viisaampi. Koska minun maailmassani kaikki on kilpailua, tarvitaan palkintojärjestelmä.

Jos viikon kuluttua olen yhä raskaana, alkio on kohdun sisällä ja sillä on nähty ultraäänitutkimuksessa syke, saan alkaa etsiä vauvajuttuja Pinterestissä.

Jos viikon kuluttua en ole raskaana, raskaus on kohdunulkoinen tai tuulimuna, saan vetää pehvat olalle.

(6+0?)